Kriisiviestinnän ei ole tarkoitus miellyttää mediaa – oliko kohukansanedustajien julkisuusstrategia sittenkin onnistunut?

Kriisiviestinnässä on kyse siitä, että kriisin kohteena oleva säilyttää toimintakykynsä ja maineensa omien sidosryhmiensä joukossa.

Sanna Ukkola kirjoitti tänään kolumnissaan , että kansanedustaja Immosen viestintä lentokone-episodissa oli kriisiviestijän oppikirjan luvusta Älä tee näin. Lisäksi hän sanoi kansanedustaja Vornasen tehneen viestinnällisen itsemurhan. Ukkola olisi halunnut nähdä molemmilta nöyrtymistä ja anteeksipyynnön uhriutumisen sijaan. Kyllä. Kummankin ulostuloista on helppo nähdä olevan ristiriidassa tyypillisten kriisiviestintäoppaiden suositusten kanssa. Ehkä ongelma onkin kriisiviestintäoppaissa! Molempien tapauksien viestintästrategiat voivat perustua loogisiin tavoitteisiin, vaikka ne vaikuttaisivatkin ulkopuolelta katsottuna ristiriitaisilta tai jopa vahingollisilta. Mediassa kohut syntyvätkin usein jännitteestä, että henkilö tai organisaatio ei toimi mediassa totutun mukaisesti tai lähde medi…

Lue lisää artikkeleita Mainetoimisto Kleosin blogista. Kirjoitamme viestinnästä, maineenhallinnasta, kriisiviestinnästä ja mediasuhteista.

Ota yhteyttä: jaakko.hanninen (at) kleos.fi | +358 50 378 3312